Tänään käytiin läpi simuloidun pääsykokeen tehtävien ratkaisut. Tehtävissä oli aika paljon ongelmia, mutta koe ei ollut ihan läpikävely.
- ykköstehtävässä 4 eri kohtaa, näistä a) ja c) 1p + b) ja d) 2p kohtia. Logaritmien pyörittelyissä tulee usein pieniä rokotettavia virheitä. Samoin c)-kohdan kaltaisen tehtävän yksinkertaisuus voi joskus hämmentää.
- Kakkostehtävässä potenssit on lähes aina paras esittää yhden kantaluvun potensseina, jos mahdollista. Tässä 2 ja 4 selvästi purkautuvat kantaluvun 2 potensseiksi. B) kohdassa on epäyhtälö, jossa on sekä neliöjuuri että itseisarvo. Potentiaalisia pistemenetyksen paikkoja ovat perustelujen puuttuminen; neliöönkorotus edellyttää aina merkkitarkastelua, ja neliöjuuren sisällä tietenkään ei saa olla negatiivista arvoa. Ilman näitä on puolet pisteistä jo menetetty 2p kohdasta. C) kohdan trigonometriatarkastelu on myös usein tyly; jos et muista toista ratkaisuhaaraa, maksimipisteesi ovat yleisesti ottaen puolet tehtävän pisteistä enää.
- Kolmostehtävän a) kohdassa on helppo muodostaa tilanne väärin, jolloin hyvin tod.näk. pisteet ovat pyöreät 0. B) kohta jostain syystä aika ilmainen 3p.
- Nelostehtävässä todennäköisyyslaskentaa klassisesti; nopanheitolla kaksi kerrointa toisen asteen yhtälöön. Ensin muodostettava reunaehto; ainakin yksi juuri tarkoittaa, että Diskriminantti ei ole negatiivinen. Sitten tutkitaan, millä tuloksilla ehto toteutuu.
- Vitostehtävässä on ensin osattava tulkita matkan rakentuminen oikein, ja muodostettava sitten oikein aikafunktio. Tämän jälkeen perinteinen ääriarvotehtävä. Tässä siis helppo mennä mönkään funktiota muodostettaessa.
- Kutostehtävä aikamoinen killeri. Integrointi, jossa itseisarvo sisällä ja toinen muuttuja seikkailee myös integrointirajoilla. Itseisarvolausekkeen tarkastelu johtaa integroinnin puolittamiseen kahteen osaväliin. Tämän jälkeen vielä pitäisi tajuta tutkia toisen muuttujan merkin vaikutus itseisarvon purkuihin. Todella haastava tehtävä, josta yli 3p saaminen olisi todella kova suoritus. Miten tämän voisi hoksata; ehkä siitä, että x on kuitenkin lopullisen vastausfunktion muuttuja; voisiko itseisarvon esiintyminen johtaa siihen, että f(x) on paloittain määritelty?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti